perjantai 6. toukokuuta 2011

Löyhkäseitikkivärjäystä



Löyhkäseitikki on todella nimensä veroinen, mutta väri on kaunis! Violetit kiehtovan rumat sienet tuottavat siis heleän keväänvihreää :) Haju on kuvailemattoman paha, sitä ei voi edes verrata mihinkään. Liemeen lisättävä ammoniakki antaa vielä oman vivahteensa, melkein parantaa hajua...

Punavyöseitikkipussiin oli takuulla eksynyt jotain ihan muita sieniä, mutta onhan tämäkin ihan nätti väri. Vaikkei olekaan vaaleanpunainen... :( Olen seissyt siis väripadan ääressä pari päivää, tällä hetkellä keitoksessa on kielonlehtiä. Esipuretin kilon saamavillaa ja nehän on värjättävä alta pois ennen kuin varsinaiset villalangat saapuvat - tilasin Virtain Villan kaksisäikeistä.

Odotan kovasti kylmävärjäystä krapilla ja mieli palaa keräämään lupiininlehtiä, jotka ovat vielä niiiiin pieniä.................

Hyvä olla. Lopetin omin nokkineni iltakipulääkkeet (Triptyl) ja sinne jäivät niin painajaisunet kuin uupumuskin. Nivelrikkolääkekin ehkä auttaa. Jaksan paljon paremmin. Mikä kummallisinta, minulla on välillä nälkä. Sitä tunnetta en edes muistanut.



Värvimine seentega on nii huvitav ja lõbus töö! Cortinarius camphoratus haiseb tõesti kohutavalt, aga heleroheline on ilus :) Tellisin veel lõnga, lupiin ja Rubia tinctoria ootavad!

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kuvailemasi hajut herättävät kyllä uteliaisuuden. Itse sain viime kesänä ihan huomattavat tuoksahdukset aikaan joillain lehtikasveilla joita kokeilun vuoksi päästin käymistilaan (no joo, unohdin ne ämpäriin). Hajua siis lähti, väriä ei. Hajua myös tuli lankoihin, väriä ei. Olisiko parempi kokeilla jotain tällaista virallista haisukasvia? Väriäkin näkyy tulleen, nättiä sellaista...

Hyvä että olet keksinyt miten oloa saa kohentumaan. Se on sellaista säätämistä johon ei välttämättä mitkään yleiset säännöt päde.

Maria kirjoitti...

Tykkään niin tuosta alimmasta kuvastasi.hyvää viikonvaihdetta sinulle!

Maahiska kirjoitti...

Maria: Me kuljetaan Miehen kanssa aina käsikädessä, ja ku n molemmat ollaan kipeitä ja vaaputaan niin ollaan tosiaan kuin pingviinit kävelyllä :P

Liisa: Löyhkäseitikkiä keräsin pitkin loppukesää, sieni kerrallaan kunnes tuloksena oli 1kg - mietin että noista varmaan tulee upeaa violettia :P Nojoo, mutta haju oli silti vaivan arvoinen.
Mitähän lie sinun käyneet kasvisi? Minä tein kerran nokkoskeitettä kasveille ja unohdin sen kasvimaan nurkalle...... Nyt padassa porisee kielo, mutta siitä tullee vain kellertävää tinasuolan puutteessa - kunhan saan nuo saamalangat pois kun ne odottelevat puretettuna ja pakastintakin pitää tyhjätä.

Hmm... voisikohan kuolleella oravalla värjätä, sellainenkin löytyy pakastimesta..... =D

enkulin käsityöt kirjoitti...

oi miten ihana värjäys