Höstvisan

Toven ja Erna Tauron Höstvisan on lapsesta saakka ollut mun lempilauluni. Sehän kertoo vanhenemisesta ja rakastamisesta. Tässä norjaksi:

Syksyä rakastan muutenkin. Olen parina päivänä hissuksiin tarponut tiluksilla satoa keräten ja ihmetellen kaiken kauneutta. Olen tilannut perennain siemeniä fb-perennakirppiksiltä lokakuisia kylvöjä varten. Mietin kukkapenkkien paikkoja ja kummastelen mihin saan kaiken mahtumaan - se kun tietää lapiohommia jotka nyt ei sattuneesta syystä ihan ole terveyden kannalta ensisijalla. Kävin ylämetsässä kuulemassa supikoirien tuhinaa, löysin omalta pihalta kanervaa ja sieniä, katselin pääskyperheen leikkejä yläkerran ikkunan räystäällä (milloin ne lähtevät?).

Mäntässä on kiva kirppis, Amandan aarteet. Löysin sieltä ihanat fazerinjääkarhunvihreät silkkitäkit! Hintaa tuli yhteensä vain 8e, näitten alla on suloista nukkua, petasin oikein pitsilakanatkin. Päätin, että tästedes meillä nukutaan vain silkkitäkeillä! Jos yö on kamala, on täkki sentään suloinen.

Vyöruusu iski voimalla silmään ja olen toimintakiellossa (jonka unohdan koko ajan) ettei se taas mene aivoihin asti. Harmittaa.

Ma olen sügise laps :) Nüüd on aeg vaadata ümber aias ja näha kõik mis on ilus, ega ainult mis on palju tööd...