Aamulla Mänttään Villen työaioissa, sitten kirpparille, josta löysin ihanat vierastäkit, ja lopuksi sienireissu, suolasieniä ja tatteja, juttelua pikkumiehen kanssa, puolukoita, ihana vapauden tunne (paitsi migreenikohtaus samalla). Hyvä päivä. Mutta sitten nukuin monta tuntia, ihmettelin kun kaikki näkyy maitomaisena kuin ohuen valkea kalvon läpi. Ja kas, minullahan onkin vyöruusu silmässä. Yhtäkkä muistui mieleen viime helmikuinen aivokalvontulehdusepisodi ja päätin ettei koskaan enää sitä. Eli muuta en teekään, moneen päivään. Jo lääkekuuri uuvuttaa ja nostaa lämpöä ja huonoa oloa.
Mutta pihalla on kaunista, syksy on ihana, sadonkorjuu edes pienissä määrissä suloista. Kauneutta kaikkialla. Mikähän tuo hassu sieni lienee, valkoisiin en uskalla koskea lainkaan...
Minu aias on väikene paradiis minu jaoks :)
.png)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti