Kylläpä aika rientää

Pidän nykyään akustista päiväkirjaa bullet journalin (olkaa kiltit, keksikää sille suomalainen nimi!) muodossa ja FB on toinen päiväkirjani - ilman niitä olen hukassa. Meillä on tapahtunut vaikka mitä, mutta en kykene päivittämään tänne. Olemme saaneet vedenpuhdistuslaitteiston ja se toimii, olen piirtänyt paljon, kirjoittanut, kuunnellut äänikirjoja, käynyt järven jäällä, koonnut tulevaa näyttelyä, suunnitellut aikataluja, käynyt Espoossa, päässyt pt. Herman Alaskalaisen kirkkoon vigiliaan - ne ihanat ikoniseinät! Olen hukannut oikean jalkani muutamaan kertaan ja löytänyt se taas - ja olen saanut levysoittimen! Ja mitä kummaa, se sai minut tanssimaan, siis tanssimaan oikeasti! Niinkö paljon sitä kaipasin?

Kutyssa olen piirtänyt kuvia, vaikka siitä saa migreenin. Kotona olen tehnyt hassuja kuvia Arnen kanssa ja lukenut Fedja-setää. Olen maalannut tyttärille taulut synttärilahjaksi. Käynyt taiteilijaseuran ideointikokouksessa. Saanut tiskikoneen (siis me saatiin remonttilaina pankista!) ja iloinnut siitä kovin, sillä tiskauskin tekee kohtauksen. Ja tämä koneella/kännykällä oleminen. Yhä vaan, aina vaan, alati alati vaan.

Ja pian pääsee kevätkylvöjen pariin. Ihmeellistä.

Eesti keele lisaks ma hakkan õppima Islandi keelt - olen juba saanud aru esimesest grammatika kastist selle raamatus...tõesti ei ole midagi õppinud veel, kuid huvi on suur. Varsti polegi enam tühi koht minu aju sees! :D Tõsiseks: laulmine, lugemine, õppimine on nüüd alati rohkem vaja, et hoida minu mälu. Piltide tegemisel minu aju töötab nagu ingel. Jah, nii teeb...